Keskuskauppakamarin mielestä kauan odotettu sääntelymuutos vauhdittaa yritysten siirtymistä vähäpäästöisiin hyötyajoneuvoihin.
Liikenteen vihreä siirtymä ottaa Suomessa merkittävän edistysaskeleen, sillä liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema ajokorttisääntelyn muutos on saamassa lainvoiman. Keskuskauppakamari on pitänyt tätä uudistusta erittäin tärkeänä, sillä se poistaa käytännön esteitä sähkö- ja kaasukäyttöisten jakeluautojen yleistymisen tieltä, nopeuttaen vähäpäästöisten ajoneuvojen omaksumista erityisesti jakelu- ja taksiliikenteessä sekä kriittisissä huolto- ja asennuspalveluissa. Nykyinen ajokorttilainsäädäntö on luonut tahattoman pullonkaulan, joka on hidastanut yritysten ympäristöystävällisiä investointeja, mikä on ollut ristiriidassa Suomen kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden kanssa. Muutos mahdollistaa kevyiden, vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien hyötyajoneuvojen tehokkaamman hyödyntämisen kaupunkialueilla, missä paikalliset päästöt ja meluhaitat ovat suurimpia.
Akkujen painoerojen poistaminen tasapainottaa markkinoita
Perinteisesti henkilö- ja pakettiautojen kuljettamiseen oikeuttavalla B-ajokortilla saa kuljettaa enintään 3,5 tonnin kokonaismassan omaavia ajoneuvoja, mutta tämä tiukka raja on muodostunut ongelmaksi erityisesti sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen kohdalla. Sähköautojen akut ja kaasuajoneuvojen säiliöt lisäävät huomattavasti ajoneuvon kokonaismassaa, minkä vuoksi monien sähkö- ja kaasukäyttöisten jakeluautojen massa ylittää helposti tuon 3,5 tonnin rajan, pakottaen yritykset hankkimaan kuljettajilleen C-ajokortin ja vaaditun ammattipätevyyden. Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja on korostanut tämän rajoituksen vaikutusta todeten, että se on rajoittanut yritysten kykyä siirtyä aidosti vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Pienemmän kantavuuden dieselkäyttöisen ajoneuvon hankinta on usein ollut yrityksille se helpompi ratkaisu, koska samassa kantavuusluokassa sähkö- tai kaasukäyttöinen versio olisi vaatinut kalliimpia ja aikaa vieviä koulutuksia.
Esitetyn lakimuutoksen mukaan ensi maaliskuun alusta alkaen B-kortilla saisi ajaa sähkö-, kaasu- tai vetykäyttöistä ajoneuvoa, jonka massa on enintään 4 250 kg. Tämä 750 kilogramman lisä sallitaan ainoastaan niille ajoneuvoille, joiden lisämassa johtuu puhtaasti vaihtoehtoisen käyttövoiman teknologiasta, kuten akuista tai polttoainesäiliöistä. Tämä poikkeus koskee kevyiden tavara-autojen lisäksi myös tila-autoja, jotka on tarkoitettu enintään kahdeksan matkustajan kuljettamiseen, mikä helpottaa merkittävästi esimerkiksi sähköisten tilataksien käyttöönottoa. Olennaisena ehtona poikkeuksen soveltamiselle on, että kuljettajalla tulee olla ollut B-ajokortti vähintään kahden vuoden ajan, mikä varmistaa kuljettajan riittävän kokemuksen suuremman massan ajoneuvon käsittelyssä.
Kilpailukykyä ja vastuullisuutta jakeluliikenteeseen
Uudistuksen vaikutukset ulottuvat kauas jakeluautoliikenteen ytimeen, sillä se tarjoaa välittömän helpotuksen useille eri toimialoille. Esimerkiksi jakelu-, taksi-, huolto- ja asennuspalveluiden tarjoajat voivat nyt tehokkaammin päivittää kalustoaan. Asennus-, rakennus- ja kiinteistötoimialan yritykset hyötyvät muutoksesta huomattavasti, sillä niiden asentajat ja huoltohenkilöstö käyttävät usein pakettiauton alustalle rakennettuja jakeluautoja, joiden kantavuus on elintärkeä työssä tarvittavien laitteiden ja varaosien kuljettamiseksi. Tähän asti näiden ammattilaisten on pitänyt suorittaa kuorma-auton kuljettamiseen oikeuttava C-kortti ja ammattipätevyys, vaikka heidän työtehtävänsä eivät ole vaatineet perinteisen kuorma-auton kuljettamista. Kun kevyt, alle 4,25 tonnin sähköpakettiauto tai kaasupaku rakennetaan pakettiauton alustalle, se ei olennaisesti eroa ajettavuudeltaan perinteisestä pakettiautosta, tehden raskaampien lupien vaatimuksen tarpeettomaksi.
Kevyiden jakeluautojen kuljettajapula on ollut alalla tunnettu ongelma, jonka tämä sääntelymuutos auttaa korjaamaan. Kuljettajapula on ollut laaja haaste koko Euroopan logistiikka-alalla, ja erityisesti C-kortillisten kuljettajien saatavuus on ollut tiukkaa. Koska B-kortin haltijoiden joukko on huomattavasti suurempi kuin C-kortillisten ammattikuljettajien, sääntelyn lievennys avaa välittömästi suuremman joukon päteviä kuljettajia vähäpäästöisten ajoneuvojen ratin taakse. Lisäksi se parantaa yritysten kilpailukykyä pienentämällä koulutuskustannuksia ja lyhentämällä uuden kuljettajan rekrytointiaikaa.
Eurooppajohti esimerkillä, Suomi seuraa perässä
Ajokorttidirektiivin uudistus on toiminut muutoksen taustalla, vaikka EU:n tasolla massapoikkeuksen käyttöönotto vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkeville ajoneuvoille on ollut mahdollista kansallisena poikkeuksena jo aiemmin. Useat Euroopan maat, kuten Saksa, Ranska, Itävalta, Belgia sekä Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi, ovat jo hyödyntäneet tätä kansallista laajennusta. Ruotsi on esimerkiksi jopa aloittanut kokeilun, jossa B-kortilla saa ajaa tiettyyn rajaan asti vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkevaa kuorma-autoa, ennakoiden tulevaa direktiiviuudistusta.
Aiempi kansallinen poikkeus oli Kalenojan mukaan hallinnollisesti työläs, koska sen soveltaminen vaati työlään osoittamisen siitä, että ajoneuvon 3,5 tonnin ylittävä massa johtui nimenomaan vaihtoehtoisesta käyttövoimasta, kuten akkujen tai kaasusäiliöiden lisäpainosta. Tuleva Euroopan laajuinen direktiiviuudistus tulee onneksi yksinkertaistamaan tätä prosessia merkittävästi. Uudistuksessa enintään 4 250 kg:n ajoneuvoja koskeva massapoikkeus tulee voimaan kaikkialla EU:ssa, eikä työlästä vertailua polttomoottoriautoon tarvita enää. Euroopan komissio on kannustanut jäsenvaltioita toteuttamaan uudistuksen kansallisesti jo ennen direktiivin virallista voimaantuloa, ja Suomen ripeä eteneminen onkin saanut Keskuskauppakamarilta kiitosta.
Kalenoja onkin ilmaissut tyytyväisyytensä siihen, että muutoksen valmistelu on edennyt ripeästi, korostaen sen soveltuvuutta nopeaksi päästövähennystoimeksi ilman valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Sääntelyn muutos kannustaa yritysten investointeihin vähäpäästöiseen teknologiaan, mikä on pitkällä aikavälillä kaikkien etu. Suomi välttää myös markkinahäiriön, sillä ilman tätä kansallista toimeenpanoa osa yrityksistä olisi voinut lykätä ajoneuvohankintojaan odottaessaan EU-direktiivin lopullista voimaantuloa vuosina 2026–2027.
Uudistuksen keskeiset hyödyt elinkeinoelämälle
Tuleva ajokorttisääntelyn uudistus vaikuttaa positiivisesti yritysten arkeen usealla tapaa, luoden perustan tehokkaammalle ja ympäristöystävällisemmälle liiketoiminnalle. Uudistus onkin monen toimialan kaipaama tuki siirtymässä uuteen, puhtaampaan aikakauteen.
- Päästövähennykset: Kannustaa yrityksiä siirtymään välittömästi vähäpäästöisiin sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisiin ajoneuvoihin, tukeen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
- Kuljettajapulan Lievitys: Laajentaa potentiaalisten kuljettajien joukkoa, sillä C-korttia ja ammattipätevyyttä ei enää tarvita kevyiden vaihtoehtoisen käyttövoiman ajoneuvojen kuljettamiseen.
- Kustannussäästöt: Vähentää yritysten tarvetta investoida kalliisiin C-kortti- ja ammattipätevyyskoulutuksiin perusjakelutehtävissä.
- Kilpailukyky: Parantaa yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä sallimalla raskaamman, mutta vähäpäästöisemmän kaluston käytön ilman raskaan liikenteen sääntelyä.
- Markkinahäiriön Välttäminen: Mahdollistaa välittömät ajoneuvohankinnat, estäen markkinoiden hidastumisen EU-direktiivin lopullista voimaantuloa odotellessa.
- Hallinnollinen Yksinkertaistaminen: Poistaa aiemman työlään velvollisuuden osoittaa lisämassan syyksi vaihtoehtoisen käyttövoiman teknologia.
Mitä seuraavaksi odotetaan sähköisiltä hyötyajoneuvoilta?
Ajokorttisääntelyn muutos on ilman muuta tervetullut ja matalalla roikkuva hedelmä liikenteen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Ajoneuvojen kokonaismassojen vapautuminen lisää paineita myös muulle infrastruktuurille, kuten latausverkoston kattavuudelle ja tehokkuudelle. Vaikka B-kortilla saa nyt ajaa raskaampaa, vähäpäästöisempää ajoneuvoa, tarvitaan jatkossa entistä parempia ratkaisuja ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseksi sekä niiden operatiivisen toimintasäteen kasvattamiseksi. Vetykäyttöisten ajoneuvojen ja niitä palvelevan tankkausverkoston kehitys on erityisesti pidemmän matkan kuljetuksissa avainasemassa, vaikka jakeluliikenne kaupunkialueilla hyötyykin ensisijaisesti sähköpakettiautoista. Yritysten on nyt aika arvioida kalustotarpeensa uudelleen ja tehdä rohkeita, tulevaisuuteen katsovia investointeja, joita lainsäädäntö nyt entistä vahvemmin tukee.
