Suomen autokaupan markkinat ovat kulkeneet kuluvan vuoden aikana hieman epätasaisessa maastossa, sillä henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat pysyneet maltillisina, mutta pakettiautojen osalta on nähty piristymistä. Vuoden alusta lokakuun loppuun mennessä uusia henkilöautoja on kirjattu rekisteriin yhteensä 60 167 kappaletta, mikä edustaa 2,1 prosentin laskua verrattuna edellisvuoden tammi-lokakuuhun. Kuitenkin pelkästään lokakuussa rekisteröintiluvut olivat myönteisiä, sillä uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin 6 219 kappaletta, mikä on 4,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käytettyjen henkilöautojen kauppa puolestaan on käynyt selvästi vilkkaammin, sillä tammi-lokakuussa käytettynä myytyjen henkilöautojen kokonaismäärä ylitti edellisvuoden vastaavan ajankohdan luvut 4,7 prosentilla. Autoliikkeiden kautta myytyjen käytettyjen henkilöautojen määrä nousi hieman maltillisemmin, ollen 0,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.
Pakettiautot vahvassa vedossa, raskas kalusto odottaa muutosta
Pakettiautojen markkinat ovat osoittaneet selkeää elpymistä kuluvana vuonna, sillä uusien pakettiautojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet tammi-lokakuun aikana peräti 5,9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Yhteensä pakettiautoja on ensirekisteröity 8 750 kappaletta kymmenen kuukauden aikana, ja lokakuussakin kasvua nähtiin vaatimattomat 0,9 prosenttia 763 kappaleen ensirekisteröintien myötä. Raskaan liikenteen puolella tunnelmat ovat olleet selvästi vaisummat, sillä sekä kuorma- että linja-autojen ensirekisteröintimäärät ovat olleet alhaisella tasolla.
Uusia kuorma-autoja on rekisteröity tammi-lokakuussa 2 475 kappaletta, mikä merkitsee huomattavaa 15,9 prosentin laskua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erityisen heikko kehitys on nähty pienemmissä, alle 6 tonnin painoluokan kuorma-autoissa. Linja-autojen osalta tilanne on vielä synkempi, sillä ensirekisteröintejä on kuluvana vuonna ollut vain 361, mikä on peräti 27,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Suuremman painoluokan, yli 8 tonnin linja-autot, ovat kärsineet suurimmista pudotuksista rekisteröintimäärissä.
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala arvioi, että markkina voisi kuitenkin piristyä merkittävästi ensi keväänä, jos valmisteilla oleva ajokorttilain muutos saadaan voimaan suunnitellusti maaliskuun 1. päivänä 2026. Tällä uudistuksella on suuria odotuksia, sillä sen myötä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia, kokonaismassaltaan enintään 4 250 kg painavia ajoneuvoja voitaisiin ajaa B-luokan ajokortilla. Tämä muutos toisi helpotusta kuljetusyrityksiä pitkään vaivanneeseen kuljettajapulaan ja samalla kannustaisi yrityksiä investointipäätösten tekemiseen uuteen, ympäristöystävällisempään kalustoon.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat etsivät vauhtia EU-tuista ja lainsäädännöstä
Raskaan kaluston siirtymä kohti sähköistymistä ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia on Suomessa vielä hidasta, vaikka EU-tasolla kehitys on ollut hieman nopeampaa. Tänä vuonna EU:n jäsenmaissa ensirekisteröidyistä kuorma-autoista 3,8 prosenttia on ollut sähkökäyttöisiä, mutta Suomen osuus on jäänyt 2,6 prosenttiin. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten kaasun, osuus on Suomessa huomattavasti EU-keskiarvoa korkeampi, ollen 8 prosenttia uusista kuorma-autoista, kun se muualla EU-maissa on keskimäärin vain 3 prosenttia. Selkeästi on nähtävissä, että raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen nopeuttamiseksi tarvitaan monipuolista toimenpidepalettia, joka kattaa niin lainsäädännön kuin taloudelliset kannustimetkin.
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio korostaa Suomen tarvetta hyödyntää tehokkaasti EU:n tarjoamia välineitä murroksen nopeuttamiseen. Uutena ja merkittävänä rahoitusvälineenä on noussut esiin EU:n sosiaalinen ilmastorahasto (Social Climate Fund, SCF), joka on perustettu lieventämään päästökaupan laajenemisen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tieliikenteessä ja rakennusalalla. Kallion mukaan rahastosta olisi mahdollista rahoittaa vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintakannustinta erityisesti alle 10 henkeä työllistäville mikroyrityksille. Pienimmille yrityksille uuteen, vähäpäästöiseen kalustoon investoiminen ja siihen liittyvän rahoituksen saaminen on usein kaikkein haastavinta, joten kohdennettu tuki olisi erittäin tärkeää. Sosiaalinen ilmastorahasto on käytössä vuosina 2026–2032, ja Suomen saanto EU:sta on arviolta 350 miljoonaa euroa, mikä edellyttää kansallisen suunnitelman laatimista toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Rahoitus ja infrastruktuuri murroksen avaimina
Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksessa rahoituksen heikko saatavuus muodostaa tällä hetkellä yhden merkittävimmistä pullonkauloista, jota on pakko ratkaista. Investointipäätösten helpottamiseksi on esitetty, että valtio myöntäisi Finnveralle valtuuden toimia välittäjänä rahoitusta hakevan mikroyrityksen ja alihyödynnetyn InvestEU-instrumentin välillä. InvestEU-ohjelman kestävyystakaus on suunniteltu nimenomaan helpottamaan mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saatavuutta, esimerkiksi yritysten sähköautohankintoihin ja muihin vihreän siirtymän investointeihin.
InvestEU-ohjelman kautta tavoitellaan merkittäviä investointeja Euroopassa, ja vähintään 30 prosenttia takuun odotetaan kohdistuvan ilmastotavoitteiden rahoitukseen. Suomessa Euroopan investointirahasto (EIR) toteuttaa kestävyystakausta, ja tavoitteena on saada liikkeelle noin miljardin euron kokonaislainoitusosuus kestävyystakaus-tuotteessa, sisältäen Suomen hallituksen osoittaman lisärahoituksen. Käytännössä kestävyystakaus voi mahdollistaa edullisemmat lainaehdot, kuten pidemmät laina-ajat tai matalammat korot, helpottaen yritysten ja muiden toimijoiden, kuten asunto-osakeyhtiöiden, vihreitä investointeja.
Keskeiset elementit raskaan liikenteen murroksessa:
- Riittävän tiheä ja kattava jakelu- ja latausinfrastruktuuri, joka huomioi raskaan liikenteen erityistarpeet.
- Ajokorttilain uudistaminen mahdollistamaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien raskaampien ajoneuvojen (enintään 4 250 kg) kuljettamisen B-kortilla.
- Kohdennettu rahoitus mikroyrityksille, esimerkiksi EU:n sosiaalisen ilmastorahaston kautta.
- InvestEU-ohjelman kestävyystakauksen hyödyntäminen rahoituksen saatavuuden parantamiseksi.
Infrastruktuurin rooli kilpailukyvyn parantajana
Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen onnistuminen nojaa keskeisesti riittävän tiheään ja nimenomaan raskaankin liikenteen tarpeet huomioivaan jakelu- ja latausinfrastruktuuriin. Sen rakentaminen ei ainoastaan edistä liikenteen päästöjen vähentämistä, vaan myös parantaa ratkaisevasti kuljetus- ja logistiikka-alan sekä laajemmin koko elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Lopulta tämä kehitys tukee koko Suomen kilpailukykyä ja luo pohjaa kestävämmälle tulevaisuudelle, kun logistiikkaketjut muuttuvat ympäristöystävällisemmiksi.
